Univaje ei ole vain väsymystä. Se on tulehdus, hormonihäiriö ja immuunijärjestelmän heikkeneminen.
Tiedätkö sen tunteen, kun olet nukkunut huonosti useamman yön – ja sitten sairastut?
Se ei ole sattumaa.
Uni ja immuunijärjestelmä ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Kun uni kärsii, vastustuskyky kärsii. Kun vastustuskyky kärsii, altistat itsesi paljon enemmälle kuin vain nuhalle.
Mitä immuunijärjestelmä tekee yöllä
Yöllä immuunijärjestelmä on aktiivisimmillaan.
Nukkuessa keho erittää sytokiinejä – proteiineja, jotka säätelevät immuunivastetta ja tulehdusreaktioita. Osa näistä sytokiineistä erittyy nimenomaan unen aikana – ei hereillä ollessa.
Lisäksi T-solut – immuunijärjestelmän tärkeät puolustussolut – toimivat tehokkaammin hyvän unen jälkeen. Ne tarttuvat paremmin infektoituneisiin soluihin ja tuhoavat niitä.
Yksinkertaisesti: keho rakentaa puolustusarmeijansa yöllä. Jos yö jää lyhyeksi tai katkonaiseksi, armeija jää vajaaksi.
Mitä tutkimukset sanovat
Luvut ovat hätkähdyttäviä.
Tutkimuksessa, jossa koehenkilöille annettiin flunssan aiheuttava virus, alle kuusi tuntia nukkuneet sairastuivat neljä kertaa todennäköisemmin kuin yli seitsemän tuntia nukkuneet.
Toinen tutkimus osoitti, että rokotteiden teho on heikompi univajeisilla – keho ei rakenna yhtä vahvaa immuunivastetta.
Krooninen univaje on yhteydessä korkeampiin tulehdusarvoihin – ja pitkittynyt matala-asteinen tulehdus on puolestaan yhteydessä moniin sairauksiin.
Mihin univaje altistaa pitkällä aikavälillä
Tässä ei puhuta vain nuhasta.
Tutkimukset yhdistävät kroonisen univajeen kohonneeseen riskiin useille sairauksille:
Sydän- ja verisuonisairaudet. Univaje nostaa verenpainetta ja lisää tulehdusta – molemmat ovat sydänsairauksien riskitekijöitä.
Tyypin 2 diabetes. Univaje heikentää insuliiniherkkyyttä ja häiritsee verensokerin säätelyä.
Lihavuus. Univaje häiritsee nälkää ja kylläisyyttä säätelevien hormonien – greliinin ja leptiinin – tasapainoa. Nälkä kasvaa, erityisesti hiilihydraattien himo lisääntyy.
Mielenterveys. Univaje ja masennus sekä ahdistuneisuushäiriöt ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Kognitiivinen heikkeneminen. Pitkittynyt univaje on yhteydessä kohonneeseen riskiin muistisairauksille. Aivojen puhdistusjärjestelmä – joka toimii pääasiassa nukkuessa – poistaa muun muassa amyloidiplakkia jota kertyy Alzheimerin taudissa.
Stressi, uni ja tulehdus – noidankehä
Tässä on yhteys, joka jää usein huomaamatta:
Stressi heikentää unta. Huono uni lisää stressihormoneja. Stressihormonit lisäävät tulehdusta. Tulehdus heikentää unta entisestään.
Noidankehä voi pyöriä pitkään – hiljalleen kuluttaen kehon resursseja.
Siksi unen parantaminen ei ole vain väsymyksen hoitoa. Se on tulehduksen vähentämistä, hormonien tasapainottamista ja immuunijärjestelmän vahvistamista.
Uni on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa
Tässä on näkökulma, joka muuttaa tapaa ajatella unta:
Uni ei ole laiskuutta. Se ei ole ajanhukkaa. Se ei ole ylellisyyttä.
Se on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa – ilmaista, saatavilla joka yö, ilman sivuvaikutuksia.
Jokainen yö, jolloin nukut hyvin, on investointi: – immuunijärjestelmääsi – sydämesi terveyteen – aivojesi toimintaan – mielenterveyteesi – pitkään elämään.
Ja jokainen yö, jolloin lyhennät untasi tarpeettomasti, on pieni nosto lainasta, joka aikanaan pitää maksaa takaisin.
Mitä voit tehdä
Et tarvitse täydellisiä öitä. Tarvitset riittävän säännöllisesti riittävästi unta.
Aloita yksinkertaisesta keinosta: päätä nukkumaanmenoaika ja pidä siitä kiinni – myös viikonloppuisin. Se yksin on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa unen laatua.
Anna keholle yö, jonka se ansaitsee.
Feeniksin Kyynel – feeniksinkyynel.fi
Vastaa