Maadoittuminen ei ole pelkkää new age -hömppää. Se on fysiologinen ilmiö, jolla on tieteellistä tukea – ja jonka vaikutukset tuntuvat arjessa.
Muistatko miltä tuntui lapsena juosta paljain jaloin nurmikolla?
Tai seistä rannalla ja tuntea hiekka varpaiden välissä?
Siinä oli jotain erityistä – jotain, joka tuntui palauttavalta ja rauhoittavalta tavalla, jota ei osannut selittää.
Se tunne ei ollut pelkkää nostalgiaa. Se oli kehon viesti, johon evoluutio on meidät ohjannut – suoraan kontaktiin maan kanssa.
Mitä maadoittuminen tarkoittaa
Maadoittuminen – englanniksi grounding tai earthing – tarkoittaa suoraa fyysistä kontaktia maan tai maaperän kanssa.
Paljain jaloin käveleminen nurmikolla, hiekalla, mullalla tai kivellä. Istuminen suoraan maassa. Käsien laittaminen maahan. Vedessä seisominen.
Idea on yksinkertainen, vaikka se kuulostaa erikoiselta: maapallon pinnalla on jatkuvasti pieni määrä vapaita sähkövarauksen kantajia – elektroneja. Keho on myös sähköä johtava järjestelmä. Kun olemme suorassa kosketuksessa maan kanssa – ilman kumipohjaisia kenkiä, jotka toimivat eristeenä – nämä kaksi järjestelmää pääsevät tasapainottamaan toisiansa.
Ajattele sitä hieman kuin laitetta, joka maadoitetaan sähköasennuksessa: ylimääräinen jännite purkautuu turvallisesti maahan. Kehossa tämä ilmiö ei tarkoita sähköiskuja tai mitään dramaattista – vaan hyvin pientä, hidasta tasapainottumista, joka tapahtuu ihon ja maan kosketuspinnassa.
Mitä tutkimukset kertovat
Maadoittuminen on herättänyt kasvavaa tieteellistä kiinnostusta viime vuosikymmeninä. Tutkimuksia on tehty toistaiseksi melko vähän ja monet niistä pienillä koehenkilömäärillä. Mutta tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia.
Tulehdus rauhoittuu
Kehossa tapahtuu jatkuvasti pieniä kemiallisia reaktioita, joita kutsutaan vapaiksi radikaaleiksi. Liian suuri määrä aiheuttaa ns. hapetusstressiä ja tulehdusta.
Tutkimuksissa maan kanssa kosketuksissa olleilla koehenkilöillä on havaittu merkkejä siitä, että tämä tulehdusreaktio rauhoittuu. Yksinkertaistettuna: keho rauhoittuu sisältä päin, ei vain tunnetasolla.
Stressihormoni asettuu paikoilleen
Kortisoli on kehon tärkein stressihormoni. Terveellä ihmisellä se nousee aamulla – herättäen ja virkistäen – ja laskee illalla, jotta uni on mahdollista.
Stressaantuneella tai ylikuormittuneella ihmisellä tämä rytmi voi mennä sekaisin: kortisoli pysyy korkealla illalla tai matalalla aamulla.
Maadoittuminen voi auttaa tätä häiriintynyttä rytmiä palautumaan normaalimmaksi.
Hermosto siirtyy rauhoittumisen puolelle
Kehossa on kaksi vastakkaista hermostotilaa: aktiivinen ”toiminta päällä” -tila ja rauhallinen ”lepo ja korjaus” -tila. Terve hermosto liikkuu joustavasti näiden välillä.
Maadoittumisen aikana keho näyttäisi siirtyvän rauhoittumisen tilaan.
Miksi olemme menettäneet tämän yhteyden
Ihminen on käytännössä koko historiansa ajan elänyt jatkuvassa kosketuksessa maan kanssa. Nukuttiin maassa tai eläinten nahoista tehdyillä alustoilla. Käveltiin paljain jaloin tai nahkaisilla jalkineilla, jotka eivät eristä sähköä samalla tavalla kuin nykyiset kumipohjat.
Vasta viimeisten vuosikymmenien aikana – muovi- ja kumipohjaisten kenkien yleistyessä, asfaltin ja betonin peittäessä maaperän ja ihmisten siirtyessä yhä enemmän sisätiloihin – tämä jatkuva kontakti on katkennut.
Kumipohjainen kenkä on monessa mielessä loistava keksintö: se suojaa, eristää kylmältä ja kestää kulutusta. Mutta samalla se katkaisee yhteyden, josta kehomme on aikoinaan hyötynyt jatkuvasti, joka päivä.
Maadoittuminen käytännössä – helpompaa kuin miltä se kuulostaa
Maadoittuminen ei vaadi erikoisvälineitä, kursseja tai paljon aikaa. Se vaatii vain hetken ja kosketuksen maahan.
Paljain jaloin nurmikolla. Helpoin ja käytännöllisin tapa. Viisi minuuttia aamulla tai illalla riittää. Kostea nurmikko toimii erityisen hyvin, koska kosteus johtaa paremmin.
Rannalla. Hiekka, ja erityisesti meri- tai järvivesi, ovat erinomaisia. Käveleminen rantaviivassa tai istuminen hiekalla on tehokasta.
Metsässä paljain jaloin. Sammal, kostea multa ja lehtikarike toimivat hyvin. Tämä yhdistää maadoittumisen myös muihin luonnon tunnettuihin hyvinvointivaikutuksiin – kahden asian hyödyt samassa hetkessä.
Istumalla suoraan maahan. Ei tuolia, ei vilttiä – suora kosketus maahan on avain.
Käsillä. Puutarhanhoito ilman hansikkaita. Mullan koskettaminen. Puun runkoon nojaaminen.
Yhteys hermostoon – miksi tämä tuntuu rauhoittavalta
Kehossa kulkee vagushermo – pitkä hermo, joka yhdistää aivorungon vatsaan asti ja toimii kehon rauhoittumisjärjestelmän tärkeimpänä reittinä. Kun vagushermo aktivoituu, syke hidastuu, hengitys syvenee ja keho siirtyy lepotilaan.
Jalkapohjissa on poikkeuksellisen paljon hermopäätteitä. Kun jalkapohjat koskettavat maata – erityisesti epätasaista pintaa kuten nurmikkoa, hiekkaa tai metsänpohjaa – aivot saavat runsaasti tietoa tasapainosta ja kehon asennosta.
Tämä tuntuisi ensin loogisesti aktivoivalta, ei rauhoittavalta. Mutta juuri tämä kehon oman tilan tarkka tiedostaminen auttaa hermostoa rauhoittumaan – samalla tavalla kuin hidas hengitys rauhoittaa, vaikka sekin vaatii aktiivista huomiota.
Mielen rauhoittuminen – yksinkertaisin läsnäolon harjoitus
On myös toinen, yhtä tärkeä asia, jota ei kannata ohittaa.
Kun seisot paljain jaloin maassa ja kiinnität huomion siihen tunteeseen – se vetää ajatukset automaattisesti tähän hetkeen.
Ei huomiseen palaveriin. Ei eilisen riitaan. Ei tekemättömien asioiden listaan.
Vain tähän hetkeen – jalkapohjan ja maan kosketukseen, juuri nyt.
Tämä on yksi yksinkertaisimmista läsnäolon harjoituksista, joita on olemassa. Ei vaadi meditaatiokoulutusta, hiljaisuusretriittiä tai mitään erityistä tekniikkaa.
Vain jalat maassa. Huomio siinä tunteessa. Tässä hetkessä.
Kokeile tänään
Seuraavan kerran kun olet ulkona:
Riisu kengät. Astu nurmikolle tai hiekalle. Seiso tai kävele paljain jaloin viidestä kymmeneen minuuttiin.
Kiinnitä huomiota näihin:
Miltä maaperä tuntuu jalkapohjissa – kylmältä, lämpimältä, pehmeältä, karkealta?
Mitä ääniä kuulet ympärilläsi?
Muuttuuko hengityksesi?
Miltä kehossasi tuntuu viiden minuutin jälkeen verrattuna alkuun?
Anna itsellesi lupa olla läsnä tässä yksinkertaisessa hetkessä.
Keho muistaa kyllä miten palata takaisin siihen mistä se on alun perin tullut.
Feeniksin Kyynel – feeniksinkyynel.fi
Vastaa