Hiljaisuus ei ole tyhjyyttä. Se on hermoston syvintä lepoa.
Milloin olit viimeksi täysin hiljaa?
En tarkoita hiljaisessa huoneessa. Tarkoitan todella hiljaa – ilman taustamusiikkia, podcastia, televisiota, puhelinta tai muuta ääntä.
Muistatko?
Moni ei muista. Ja se kertoo jotain tärkeää siitä, miten olemme tottuneet elämään.
Melu on uusi normaali
Elämme äänessä. Aamulla herätessä puhelin piippaa. Aamupalalla on radio tai podcast. Työmatkalla kuulokkeet korvissa. Töissä useimmilla kaikenlaista hälyä. Illalla televisio taustalla.
Ja kun hetken hiljaisuus uhkaa – täytämme sen nopeasti.
Tämä ei ole tahallista. Se on tullut vähitellen, huomaamatta.
Mutta hermosto huomioi kaiken tämän.
Jokainen ääni – vaikka tuttu ja turvallinen – vie pienen siivun tarkkaavaisuudesta. Hermosto prosessoi sen, arvioi sen, päättää onko se tärkeä.
Päivän päätteeksi hermosto on käsitellyt valtavan määrän ääni-informaatiota. Vaikka et kokenut sitä kuormittavana.
Mitä hiljaisuus tekee aivoille
Tutkimuksissa on havaittu jotain yllättävää.
Hiljaisuus ei ole aivoille passiivinen tila. Se on aktiivinen – mutta eri tavalla kuin ärsykkeiden käsittely.
Hiljaisuudessa aktivoituu aivojen ns. default mode network – lepotila joka:
- käsittelee ja järjestelee päivän kokemuksia
- vahvistaa muistoja
- käsittelee tunteita
- palauttaa tarkkaavaisuuskapasiteettia
- mahdollistaa luovan ajattelun
Tämä tila ei aktivoidu, kun kuuntelet podcastia – vaikka se tuntuisi rentouttavalta.
Se aktivoituu hiljaisuudessa.
Hiljaisuus luonnossa on erilaista
Luonnon hiljaisuus ei ole absoluuttista hiljaisuutta.
Siellä on ääniä – tuuli, linnut, lehdet, vesi. Mutta nämä äänet ovat erilaisia kuin kaupungin melu.
Ne ovat rytmisiä, orgaanisia, ennustettavia. Ne eivät vaadi reagoimista. Ne eivät tuo mukanaan sähköpostimuistutuksia tai päätöksentekoa mukanaan.
Hermosto tunnistaa nämä äänet turvallisiksi – evoluutio on opettanut sen. Ja turvallisuuden kokemus on juuri se mitä ylivireä hermosto tarvitsee.
Miten löytää hiljaisuus arjessa
Et tarvitse erämaata tai retriittiä.
Tässä kolme tapaa tuoda hiljaisuutta arkeen:
1. Aamuhetki ennen puhelinta. Ennen kuin katsot puhelinta aamulla – anna itsellesi viisi minuuttia hiljaisuutta. Istu. Hengitä. Ole.
Se muuttaa koko päivän aloituksen.
2. Siirtymähetket ilman ääntä. Kun siirryt paikasta toiseen – autossa, kävellen, rappusissa – anna sen olla hiljaista. Ei podcastia, ei musiikkia. Vain hetki.
Hermosto käyttää nämä hetket palautumiseen.
3. Illan viimeinen vartti hiljaa. Ennen nukkumaanmenoa – sammuta kaikki äänet. Ei televisiota, ei musiikkia. Vain hiljaisuus.
Anna hermoston valmistautua uneen rauhassa.
Hiljaisuus on taito
Alussa hiljaisuus voi tuntua epämukavalta. Mieli hakee ärsykkeitä. Levottomuus nousee.
Se on merkki siitä, kuinka tottumaton hermosto on lepoon.
Mutta kuten kaikki taidot – hiljaisuudessa oleminen kehittyy harjoittelemalla.
Ja kun se kehittyy, huomaat jotain:
Hiljaisuus ei ole tyhjyyttä. Se on täynnä – omia ajatuksia, tunteita, kehon viestejä.
Kaikkea sitä mitä et muuten ehdi kuulla.
Feeniksin Kyynel – feeniksinkyynel.fi